Sulostutan päiväänne jälleen uusilla kelvottoman pimeillä asukuvilla. Tämä on nyt tätä, kaamos on laskeutunut tänne Helsinkiinkin.
Siitäpä juontuikin mieleeni erään henkilön taannoinen yllättävä kysymys kesken ihan muiden keskustelujen:
"Mutta mitä tuo musta sinulle merkitsee? Olen huomannut että pukeudut aina mustaan."
Siis häh? Kysymyksen sävystä päätellen sen pitäisi nyt sitten ilmeisesti ilmentää synkkiä mielenmaisemiani, tai jotain?
Olen oikeasti pohtinut asiaa ennenkin. Musta on ollut suuri värirakkauteni lukioikäisestä saakka. Koska olemme siipan kanssa työksemme ihan tarpeeksi tekemisissä värien kanssa, kotimme on valkoinen ja garderoobini musta. Tämä on siis minun tulkintani asiasta, siippa ei ehkä yhdistä näitä juttuja niin.
Joka tapauksessa musta on minulle voimaväri. Moni sanoo että se on niin helppo. Minusta se on paljon muuta. Jos kaipaan henkistä tukea, pukeudun älä kävele ylitseni -väriin. Jos haluan olla juhlallinen, pukeudun dramaattiseen femme fatale -väriin. Jos olen hilpeä, tykkään leikitellä mustan eri vivahteilla ja tekstiilien pinnoilla. Ennen kaikkea musta on minulle tärkeä kontrasti helposti hieman mitäänsanomattomalta vaikuttavaan vaaleuteeni. En edusta mitään perinteistä mustiaisryhmää, kuten gootteja, minä vain yksinkertaisesti viihdyn mustassa.
Pakko myöntää, että talvea kohti asuni tummenevat ja jos olen surullinen, tykkään erityisesti käpertyä mustaan. Mutta muuten pidän ajatusketjua musta=synkkä hieman keskeneräisenä.
Pidän kyllä ylläni myös väreistä jotka lasken laajennetuksi mustaksi: tumma fuksia, petrooli, killeripinkki. Kunhan on kylmiä sävyjä. Ja muiden päällä voin rakastua ihan mihin vain väriin.
Mikä on sinun suhteesi lempiväriisi?
ASU
Alustoppi Vero Moda
Paitapusero vintage
Rintaneula vintage / Påkläderiet, Tukholma
Vyö second hand / H&M
Farkut Beavers
Korkokengät vintage
Tekstit
Mää sanosin niin että lempivärit vaihtuu mutta musta on ikuista. Mulla on ollu sininen kausi, vaaleanpunainen kausi ja tummanpunainen kausi. Nyt en tiedä mikä kausi. Vaatekaappini on erilaisten, yhteensopimattomien värien sekamelska johon kipeästi edelleen kaipaan selkeyttä ja tasapainotusta. Musta tekee sen loistavasti. Vaikka mulla on varmaan puolet vaatteista mustia huomaan silti että joitakin tiettyjä vaatekappaleita puuttuu mustana. Se vaan on niin kätevä ja käytännöllinen, joskin toisinaan koen sen ehkä hieman tylsäksi. Näen muiden päällä ihania värejä ja tunnen itseni tylsäksi kun en oikein hallitse värejä. Erilaisten värikokeilujen jälkeen silti aina palaan mustaan. Ehkä mä vaan en osaa.
VastaaPoistaRhia: sun garderobia seuranneena sieltä nousee hyvinkin selkeitä värejä. Miellän sinut mustan lisäksi luumun, arsenvärin :D teräksenharmaan ja petroolin käyttäjäksi. Ne sopiikin sulle hyvin ja mätsää kivasti keskenään. Kuusenvihreäkin menee samaan palettiin. Anna mennä vaan!
VastaaPoistaminäkin pukeudun harvoin poikkeuksin mustaan, en siksi että niin kuuluu tehdä jos pitää mörkömusiikista, vaan siksi että se tuntuu omalta.
VastaaPoistaratsastan yleensä ruskean eri sävyissä, olen ratsastusvaatteiden suhteen snobimpi kuin muun vaatetuksen :D
Hmm, onpa kiinnostavaa kuulla jonkun toisen näkemys omasta vaatekaapista. Nyt kun mainitsit niin pidän kyllä kovasti petroolinsinisestä, arsenväristä ja viimeaikoina olen tykästynyt myös kuusenvihreään (tai sellaiseen raikkaaseen tummanvihreään) ja luumuun vaikka en ole niistä ennen pitänyt. Yleisesti ottaen mulle sopii paremmin kylmät värisävyt kuin esim oranssi ja punaruskea. Kiitos tästä pienestä ahaa-elämyksestä =D voi olla että lähiaikona joudun tekemään vaatehuoneen siivousta!
VastaaPoista