Kauneus tulee yksityiskohdista, ja rakkaat esineet ilahduttavat ja inspiroivat yllättävän paljon. Toiset ovat kenkähulluja, ja itsellenikin pukeutumisessa ovat tärkeintä asusteet. Koska raskaus pilasi jalkani lopullisesti, kengännumero kasvoi puolellatoista numerolla enkä kärsi kävellä koroilla ollenkaan, iloitsen edes siitä että voin toteuttaa intohimoani vintage-laukkuihin.
Tämän nykyisen kumppanini kanssa kävi hassusti. Löysin sen ihan oikeasti kaapistani niin etten muistanut sellaista olevankaan. Sain sen joskus vaariltani ja sisältönä oli vanha filmijärjestelmäkamera rensseleineen. Nyt kamera on laitettu kiertoon, ja muutamat varusteet makasivat komeron pohjalla tässä ihanassa kameralaukussa, jota en ennen ollut osannut katsoa oikein silmin ollenkaan. Yhtäkkiä tajusin että tämähän on hieno käsilaukku, ja samalla kamerakin kulkee mukavasti mukana! Mikä parasta, laukun hihna on niin pitkä että sen saa ripustettua rattaiden aisaan hoitolaukun päälle. Täydellistä!
Tykkään että laukkuni "seisoo omin jaloin", löperöt pussukat eivät ole minua varten koska niistä en löydä mitään. Rompetta kertyy aina liiaksi, ja kutsuinkin edellistä jättisuurta veskaani kaatissäkiksi.
Laukkulöydön kunniaksi tein siivouksen ja invetaarion. Mitäs täältä löytyy nyt...
Älypuhelin joka on samalla kalenterini, muistikirjani sekä tietysti yhteys internetiin, maailman parasta Compeed-rakkolaastaria, Laveran ahkerassa käytössä oleva käsirasva, Dr. Hauschan kivipuuteri, muistitikku, Berliinin kirpputorilta löytynyt yksinkertaisen kaunis (ja liian pieni) lompakko, toinen kirppiskukkaro kolikoille, kynä, rusettipinni, näppärässä pussukassa vihreä kangaskassi, avaimet (yleensä kyllä mukana kulkee isompi nippu avaimia), YSL:n värillinen huulikiilto, siipan vanha pikkuauto kiperiä tilanteita varten sekä vintage-pillerirasia.
Tässä pillerirasia vielä. Se oli kerran ilmaantunut töissä pöydälleni lahjana roskiksista aarteita bongailevalta ystävältä. Pelkkä rasian hypistely parantaa puolet päänsäryistä.
Tekstit
